BLOGI

Tuntuuko, että elämässäsi jotkut asiat ovat jumittuneet toistuvaan kaavaan? Tai näetkö maailman täysin eri tavalla kuin muut? Kohtaat ehkä jatkuvasti vaikeuksia tulla ymmärretyksi tai loukkaat ihmisiä tahtomattasi käytökselläsi.

Parisuhteessa yksinäisyyden tunteet saattavat yllättää monia. Alun hurmio ja yhteiset kiinnostuksen kohteet voivat ajan myötä hälvetä, ja emotionaalinen etäisyys hiipii suhteeseen. Pian huomaatkin olevasi yksinäinen, vaikka et olekaan yksin.

Muistatko sen tunteen, kun sait ensimmäisen päiväkirjasi ja aloitit sen täyttämisen innostuneena ja uteliaana, sydän jännityksestä tykyttäen? Se oli askel johonkin uuteen ja tuntemattomaan, salaiseen maailmaan, jossa omat ajatukset ja tunteet sai pukea sanoiksi juuri sellaisina, kuin ne mielessä liikahtelivat. Ensimmäiset merkinnät olivat...

Keväthanget loistavat auringossa ja pian jo purot alkavat solista. Vähän samaa sitä odottaisi tapahtuvan itsessäkin: alkaisi jälleen kevään myötä loistaa ja kukoistaa, ja tuntuisi siltä, että purojen lailla ilo solisisi ja energia virtaisi minussa.

Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.
Konsta Jylhän joululaulu

Työssäjaksaminen, työhyvinvointi, hyvinvointi, jaksaminen... sanoja, jotka illalla vilahtivat uutisten kuvanauhassa ja jäivät pyörimään mielen sopukoihin. Mietin omaa työtäni ja hyvinvointiani siinä ja kysyin itseltäni:

Muusa -mikä ihmeen muusa, minullako... Kun itse kuulen sanan muusa, nousee mieleeni kuva vähintäänkin VanGoghista, Edith Södergranista ja muista upeista taiteilijoista ja sisäinen puheeni käynnistyy välittömästi "Muusa -mikä ihmeen muusa, minullako..."

Olen intohimoinen polkujuoksija. Runsaasta lumimäärästä huolimatta metsä on kutsunut minua lähes päivittäin, ja useimmiten olen saanut iloita siitä, että muitakin innokkaita polulla kulkijoita on ollut liikkeellä. Harvoin heitä olen nähnyt, mutta olen nähnyt heidän jalanjälkensä. Ne ovat menneet ennen minua ja raivanneet polkua auki. Omalta...

Syksy on ollut monelle kuormittava ja haastava ja omat voimavarat saattavat olla juuri nyt, syysloman kynnyksellä, vähissä. Työnohjauksissa -niin ryhmien kuin yksittäisten henkilöiden kanssa puhumme usein voimavaroista ja voimavaraistamisesta, jotka auttavat meitä kohtaamaan elämän haasteita ja kuormittavia tilanteita ja löytämään ratkaisuja niistä...

Tänään tarjoilemme blogissa lomakassiin mukaan myötätuntoa -eikä mitä tahansa myötätuntoa, vaan myötätuntoa sitä kaikkein rakkainta ja läheisintä, omaa puolisoa/ kumppania, kohtaan, kun auvoisen yhdessäolon sijaan toinen alkaakin ärsyttää ja pienet ja joskus suuretkin erimielisyydet saavat aikaan pahaa oloa.

Vietin muutama hetki sitten aikaa selailemalla kuvia tietokoneella ja elin kuvien kautta elämääni uudelleen sen kaikessa ainutlaatuisuudessaan. Kuvia katsoessa niiden joukosta nousi esiin kuvia, joilla oli aivan erityinen merkitys itselleni -silti ne olivat aivan tavallisia kuvia paikoista, tilanteista ja hetkissä, joissa olin ollut vuosien...

Kuka näkee ja huomaa sen, miten paljon sä annoit?
Kuka kiittää sua, kun sä kaikkesi teet?
Kuka jää kun muut on menneet?
-Juha Tapio

Joskus elämä kuljettaa meitä suuntiin, jonka reitin muut ovat jo ennalta määrittäneet. Ympäristön vihjeet, puheet, ohjeet, neuvot ja vaatimuksetkin täyttävät elämän ja juurtuvat mieleen aivan pienestä pitäen -useimmiten hyvää tarkoittaen ja kaikella rakkaudella, joskus myös kaltoin kohdellen ja itsetuntoa nakertaen.