Pysäytä hetki - ja huomaa se

Töistä kaupan kautta kotiin, lasten hakeminen hoito- ja koulupaikoistaan, ruuan tekeminen, harrastuksiin vieminen, auton tankkaaminen, postipaketin noutaminen, pari puhelua, harrastuksista hakeminen, pyykinpesu... ja ulkonakin pitäisi ehtiä käydä, koska se on niin terveellistä (väittävät terveyslehdet) ja liikkumattomuus altistaa ties mille (kertovat naistenlehtien tutkimukset). Peili puolestaan kertoo, että katse on väsynyt, olkapäät painuvat kumaraan, on tullut syötyä liikaa vääränlaista ruokaa ja juotua liian vähän vettä. Nukkumisen määrästä puhumattakaan.

Kuulostaako tutulta? 

Halusi tai ei, arjessa on tiettyjä asioita, joita on hoidettava. Yleensä ne kasaantuvat, ja kohta elämää suorittaa kuin oravanpyörässä. Silloin on vaikea huomata ympärillä olevia yksityiskohtia ja iloita niistä. Tuntuu, että elämä on "paremmin" eletty (lue: "suoritettu"), kun saa paljon tehtyä määrällisesti eikä ehkä huomaa, kuinka paljon silloin (usein) jää kokematta laadullisesti. Mitä enemmän suorittaa, sitä vähemmän usein muistaa pysähtyä ja ottaa aikaa itselleen - tehdä asioita, joita mieli ja keho tarvitsevat rauhoittuakseen. Oravanpyörän jäädessä päälle neuroseptio eli hermostollinen, tahdosta riippumaton järjestelmämme, virittyy helposti aistimaan uhkaa ympärillämme ja sympaattinen hermosto pitää meidät ylivireystilassa, mikä pitkään jatkuessa uuvuttaa jatkuvan stressin myötä. Koemme kiirettä kotona, töissä ja kaikkialla - koetamme olla ripeitä kaupassa, multitaskata kotitöitä, ja ystävillekin tehtyjen puheluiden aikana emme malta istua vaan pyyhimme pölyjä tai lajittelemme pyykkejä... Ruuhkavuosien aikaan kiireellistymisen vaara on ilmeinen - siksi joku varmaan onkin keksinyt määritteen "ruuhkavuodet" vuosille, jotka pitävät sisällään erityisen paljon muuttuvia ja aikataulutettavia tekijöitä. Sen lisäksi, että kalenteri ja elämä täyttyvät ja ruuhkautuvat, myös henkinen kapasiteettimme on kovilla. Stressi jää helposti päälle huomaamattamme - olemme jatkuvassa "taistele ja pakene" -tilassamme keskellä omaa arkeamme. Taistelemme ajasta, jotta ehtisimme enemmän, ja ehtiessämme enemmän, käytämme saamamme lisäajan tehdäksemme jotain enemmän. Kierre on valmis.

Arjen kiireiden keskellä erityisen tärkeitä ja merkityksellisiä tilanteita ovat pienet pysähtymisen hetket, jolloin kehomme ventraali vagaali -hermoradat aktivoituvat ja koemme ja aistimme neuroseptiomme kautta turvallisuutta. Vaikka ruuhkavuosien ja kiireisten iltojen keskellä nämä pysähtymisen hetket olisivat lyhyitä, niiden arvo stressin katkaisijana ja hengähdyshetkien tarjoajana on mittaamattoman arvokas. Ne opettavat kehoamme rentoutumaan ja hengähtämään ja tarjoavat mahdollisuuden kerätä niin tiedostettuja kuin tiedostamattomia voimavaroja. Nämä pysähtymisen hetket ovat kiirekierteen katkaisijoita - ja paradoksaalista kiirekierteen katkaisemisessa on se, että hengähtäessämme hetkeksi, huomaamme ympärillä sellaisia hyvää tekeviä asioita, joita emme muutoin ehkä huomaisikaan. Parhaimmillaan osaamme opettaa näiden huomioiden kautta myös muita pysähtymään ja huomaamaan elämän ohikiitäviä hyviä, ainutlaatuisia ja kauniita hetkiä, joista loppujen lopuksi elämän muistot koostuvat.

Niinpä siis, pohdi, mitkä hetket sinun päivässäsi voisivat olla niitä lyhyitäkin pysähtymisen hetkiä, joissa annat itsellesi aikaa kokea rauhoittumista? Ota näitä hetkiä tietoisesti mukaan arkeesi. Ne voivat olla rauhassa luettu pieni pätkä kirjaa tai sanomalehteä aamukahvin ohessa, lapsen harrastuksen aikana tehty kävelylenkki ja puhelu ystävälle, rauhallinen kaupassakäynti, jonka aikana tietoisesti pyrit nauttimaan omasta kauppahetkestäsi ja ehkä bongaamaan jonkin itsellesi uuden tuotteen hyllystä (tätä minä harrastan - harvoin ostan tuotetta, mutta on mielenkiintoista löytää jokin uusi elintarvike ja pohtia, mihin sitä mahdollisesti käytetään), auton hansikaslokerossa säilytetty piirustuslehtiö tai ristikkolehti ja kynä, jotka voi napata esiin odottaessa lasta koulusta tai illan lyhyt haaveilukävely pyykkikoneen pikaohjelman aikana - voit uskoa, että tavaksi tullessaan alat jopa odottaa pyykinpesua!

Mikä sinun päiväsi rauhoittumistuokio onkaan, muista, että se on sinulle tärkeä hetki. Se opettaa sinua rauhoittumaan ja tuo lisää voimavaroja arkeesi, muistuttaa ympärillä olevista ainutlaatuisista hetkistä ja ajasta, joka on olemassa sinua varten. Sitähän elämä oikeastaan on - meidän aikaamme.