Jumissa samassa kehässä?
Tuntuuko, että elämässäsi jotkut asiat ovat jumittuneet toistuvaan kaavaan? Tai näetkö maailman täysin eri tavalla kuin muut? Kohtaat ehkä jatkuvasti vaikeuksia tulla ymmärretyksi tai loukkaat ihmisiä tahtomattasi käytökselläsi.
Elämä on monimutkaista ja jokainen meistä kohtaa siinä erilaisia haasteita ja vaikeuksia. Kysymys onkin siitä, tunnistatko omat haasteesi, jumittuneet kehäsi, käyttäytymismallit ja selviytymiskeinot, jotka vaikuttavat elämäsi ihmissuhteisiin, omaan käytökseesi ja kykyysi kohdata haastavia tilanteita rakentavasti? Kun pysähdyt pohtimaan, mistä sinun haasteesi johtuvat, oivallat pian, että usein niiden juuret juontavat syvälle lapsuuteen, lapsuuden kokemuksiin ja opittuihin selviytymiskeinoihin -uskomuksiin, jotka aikuisina vaikuttavat haitallisesti elämän eri osa-alueisiin.
Jos haluat saavuttaa pysyviä muutoksia elämässäsi ja rakentaa terveempiä ihmissuhteita sekä parantaa kykyäsi kohdata haastavia tilanteita rakentavasti, on tärkeää tutkia ja ymmärtää näitä juuria paremmin.
Skeematerapia tarjoaa arvokkaan työkalupakin tähän prosessiin. Sen avulla opit tunnistamaan, ymmärtämään ja lopulta purkamaan vanhoja uskomuksia ja käyttäytymismalleja, jotka todennäköisesti rajoittavat jollakin tapaa elämääsi, koska olet jo tiedostanut niiden olemassaolon. Se kannustaa sinua tarkastelemaan lapsuuden kokemuksiasi ja niiden vaikutusta nykyiseen elämääsi ja tarjoaa sinulle mahdollisuuden luoda uusia, terveempiä tapoja toimia ja reagoida, kun kohtaat erilaisia haasteita.
Kuvitellaan tilanne, jossa lapsuudessa koetut, toistuvat, hylätyksi tulemisen tunteet aktivoivat myöhemmin aikuisena hylätyksi tulemisen tunnelukon. Ehkä vanhempasi olivat kiireisiä ja et saanut tarpeeksi lapsen kaipaamaa huomiota tai läheisyyttä heiltä. Ehkä vanhempiesi parisuhde oli ongelmallinen tai heidän oma elämäntilanteensa vaikeutti heidän kykyään olla läsnä sinulle sillä tavalla kuin olisit lapsena tarvinnut.
Tällaiset lapsuudessa koetut asiat voivat saada lapsen tuntemaan olonsa hylätyksi ja turvattomaksi.
Selviytymiskeinoksesi saattoi kehittyä pakeneminen -yksi kolmesta selviytymiskeinoista. Saatoit vetäytyä omiin oloihisi tai etsit turvaa muualta, kuten esimerkiksi kavereiden tai harrastusten parista. Vaikka tämä toimintatapa auttoi sinua lapsuudessa selviytymään tunteesta, aikuisuudessa et voi paeta aina, kun haastavat tunteet nousevat pintaan.
Lapsuudessa opitut selviytymiskeinot voivat vaikuttaa haitallisesti aikuisena muodostettaviin ihmissuhteisiin, erityisesti parisuhteeseen, mutta myös työelämässä ja harrastuksissa -kaikkialla, missä tunnelukot aktivoituvat ja rajoittavat elämääsi.
Aikuinen, joka kärsii hylätyksi tulemisen tunnelukosta, pelkää lähentymistä ja sitoutumista parisuhteessa/ ihmissuhteissa. Hän on toistuvasti valmis pakenemaan epämukavista tilanteista tai vetäytymään, kun tuntee olonsa uhatuksi tai epävarmaksi, jos selviytymiskeinona on pakeneminen, niinkuin kuvitteellisessa esimerkissämme oli. Tämä ylläpitää jatkuvaa jännitettä ja etäisyyttä kumppanin kanssa, mikä puolestaan vaikeuttaa läheisyyden ja yhteyden syntymistä.
Puhuminen omista tunteista auttaa selvittämään, mistä hylätyksi tulemisen pelot juontavat juurensa ja ymmärtämään paremmin, miten ne vaikuttavat esimerkiksi nykyiseen parisuhteeseen. Lopulta, omien tunnekokemusten ja niiden aikaansaamien selviytymiskeinojen ymmärtäminen ja niistä puhuminen voi auttaa vapautumaan menneisyyden kahleista ja luomaan terveempiä ja tasapainoisempia ihmissuhteita tulevaisuudessa.
Tutki itseäsi seuraavan kyselyn avulla ja ymmärrä paremmin hylätyksi tulemisen tunnelukkoon liittyviä toimintamalleja.
Skeematerapiasta on hyötyä monenlaisissa elämäntilanteissa ja haasteissa, kuten:
- hylkäämiskokemukset
- vihaongelmat
- ahdistus
- läheisriippuvuus
- masennus
- identiteettiongelmat
- heikko itsetunto
- ihmissuhdeongelmat
- traumaattiset kokemukset
- erilaiset riippuvuudet
Aika murtautua ulos vanhoista kaavoista?
Jos tunnistat itsesi tästä, saattaa olla aika harkita skeematerapiaa. Se voi tarjota työkaluja ja ymmärrystä uudenlaiseen itsetuntemukseen, parempiin ihmissuhteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.