Kaikuja menneisyydestä

02.03.2020

Huutava ja kiukutteleva lapsi kauppakärryssä -hävettää.
Jalat solmussa Zumba-tunnilla -hävettää.
Saldo ei riittänyt ostoksiin kassalla -hävettää.
Puhelin pärähtää kesken tiimipalaverin -hävettää.

Häpeän tunteen juuret ovat syvällä lapsuudessa, missä lapsen emotionaalinen perustarve: rakkaus, aito läsnäolo, kuuleminen ja näkeminen, on jäänyt täyttymättä. Kun väsyneenä, työpäivän jälkeen kiiruhdat lähikauppaan kiukuttelevan uhmaikäisen kanssa ja otat käyttöön sisältäsi kumpuavat toimintatavat, ne, jotka olet lapsuudessasi oppinut, joko vahvistat toiminnallasi lapsen omanarvon tuntoa tai riittämättömyyden tuntoa, joka samalla juurtuu osaksi hänen toimintamalliaan ja myöhempää tunteiden herättämää käyttäytymismallia.

Häpeän tunteen lonkerot kietoutuvat juuri riittämättömyyden tunteen ympärille. Sättimällä lasta kiukuttelusta, uhkailemalla ja ehkä itsekin vielä kiukuttelemalla istutat vajavuuden tunnelukon siemenen lapseen ja näin sen lonkerot jatkavat tunkeutumistaan läpi seuraavankin sukupolven.

Kun seuraavan kerran törmäät omaan häpeän tunteeseen, tartu siihen ja tee aikamatka lapsuuteesi. Sulje silmät ja kelaa filminauhaa taaksepäin. Etsi kuvista tunnetta, samaa, minkä lapsen kiukkukohtaus kaupassa herättää, solmut Zumbatunnilla aiheuttavat tai tilanteissa, missä huomaat vähätteleväsi itseäsi ilman mitään todellista syytä.

Mihin kuvaan pysähdyt? Kuka toinen on kuvassa kanssasi? Mitä hän sanoo? Mitä sinä sanot? Miten haluaisit tilanteen jatkuvan?

Kirjoita tarinalle uusi käsikirjoitus ja katkaise sukupolvien negatiivinen ketju omalla kohdallasi.