BLOGI

​Talven jälkeen on ihana huomata, että luonto ikäänkuin herää uudestaan: lumi sulaa ja kasvit alkavat versoamaan. Linnut laulavat ja luonto täyttyy monenlaisista vipeltäjistä. Luonnon herätessä moni saattaa odottaa myös itsessään tapahtuvaa heräämistä ja pettyä siihen, että mitään uutta ei tapahdukaan - päinvastoin - olo saattaa tuntua nuutuneelta....

Työhön paluu pitkän ja rentouttavan loman jälkeen saattaa aiheuttaa usein ristiriitaisia tunteita, ja moni meistä kantaakin viimeisinä lomapäivinään huolta siitä, miten paluu arkeen ja sopeutuminen työhön ja sen mukanaan tuomiin aikatauluihin, velvollisuuksiin ja haasteisiin sujuu.

Kävelin kesäisellä metsäpolulla, kuten minulla on joka päivä tapanani – mennä metsään hetkeksi ja aistia kaikkea ympärillä olevaa: värejä, tuoksuja, ääniä… Ammentaa virtaa tulevaan päivään tai palautua päivästä.

Oletko koskaan ajatellut, miltä tuntuisi elää elämää, jossa tunteet eivät enää ohjaa sinua joka suuntaan ja jossa pelko ja epävarmuus eivät enää rajoita päätöksentekoasi. Mitä jos voisit olla vapaa negatiivisista ajatuksista tai ainakin tunnistaisit ne, jotka kuluttavat energiaasi ja tekevät olostasi ahdistuneen?

Luonnossa metsä ja meren rannat, avautuva horisontti, sammalen vihreys, kelottuneet hongat, valot ja varjot, tuulen humina ja puiden lehdet luovat ympäristön, jossa mieli lepää ja sydän voi hyvin. Tähän ympäristöön liittyy kiireettömyys, rauhan, hiljaisuuden ja vapauden tunne -tila, jossa voit kuulla, nähdä, tuntea ja aistia jotakin, jolle ei ole...

"Mikä mua vaivaa, kun töissä ahdistaa, väsyttää, työt kasaantuvat ja työmotivaatio on hukassa?"

Aamulenkillä koirien kanssa kelkkaillessa katse kiinnittyi horisonttiin ja mietin, kuinka ihanaa olisi vain kiitää pitkin jäätä, kulkea kohti auringonnousua, vailla huolen häivää, ilman vastuita ja velvollisuuksia, aikatauluja ja töitä, joiden pariin pian jälleen palaisin. Tuossa hetkessä katseeni kiinnittyi meren selällä kohoaviin maamerkkeihin,...

Keväthanget loistavat auringossa ja pian jo purot alkavat solista. Vähän samaa sitä odottaisi tapahtuvan itsessäkin: alkaisi jälleen kevään myötä loistaa ja kukoistaa, ja tuntuisi siltä, että purojen lailla ilo solisisi ja energia virtaisi minussa.

Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.
Konsta Jylhän joululaulu

Työssäjaksaminen, työhyvinvointi, hyvinvointi, jaksaminen... sanoja, jotka illalla vilahtivat uutisten kuvanauhassa ja jäivät pyörimään mielen sopukoihin. Mietin omaa työtäni ja hyvinvointiani siinä ja kysyin itseltäni:

Muusa -mikä ihmeen muusa, minullako... Kun itse kuulen sanan muusa, nousee mieleeni kuva vähintäänkin VanGoghista, Edith Södergranista ja muista upeista taiteilijoista ja sisäinen puheeni käynnistyy välittömästi "Muusa -mikä ihmeen muusa, minullako..."

Olen intohimoinen polkujuoksija. Runsaasta lumimäärästä huolimatta metsä on kutsunut minua lähes päivittäin, ja useimmiten olen saanut iloita siitä, että muitakin innokkaita polulla kulkijoita on ollut liikkeellä. Harvoin heitä olen nähnyt, mutta olen nähnyt heidän jalanjälkensä. Ne ovat menneet ennen minua ja raivanneet polkua auki. Omalta...

Syksy on ollut monelle kuormittava ja haastava ja omat voimavarat saattavat olla juuri nyt, syysloman kynnyksellä, vähissä. Työnohjauksissa -niin ryhmien kuin yksittäisten henkilöiden kanssa puhumme usein voimavaroista ja voimavaraistamisesta, jotka auttavat meitä kohtaamaan elämän haasteita ja kuormittavia tilanteita ja löytämään ratkaisuja niistä...